Näin vaalipäivänä on hyvä puhista vähän politiikkaa, eikö vain? Sopiva aihe :) Kohta olisi aikomus käppäillä armahaisen aviomiehen kanssa vaaliuurnille. Päätös siitä, ketä äänestän, syntyy todennäköisesti vasta kopissa...
Onpahan meinaan ollut vaikeaa. Löytää ehdokasta siis. Meikäläinen, vannoutunut demari, on ollut aivan hukassa kun vaalikoneissa tulee eläinten oikeuksien puoluetta, itsenäisyyspuoluetta, vassaria, vihreää - ei sitä niin tutun turvallista ja nuivan pölyistä demaria. Yllätyksenä ei ole tullut että arvomaailmani sitten vähiten sopii yhteen persujen ym. kanssa - sentään jotain tässä maailmassa on ja pysyy :D
Mihin on hukkunut demarien pöhinä, terä, intohimo, aatteen palo...? Gallupeissa ollaan nippa nappa ensimmäisenä, ja niskaan huohottaa halla-aholaiset. Mikä vaivaa? Hyviä aatteen palon kohteita kun nyt olisi niin maan perusteellisen paljon: vähäosaisten (vanhukset, lapset, vammaiset, työttömät) puolustaminen, ilmastoasioiden kuntoon saattaminen, aktiivimallin kumoaminen ja työttömyyden hoito järkevillä keinoilla, talouden hoito, oman edun tavoittelun lopettaminen - siis se pienen ihmisen puolustaminen, joka on aina ollut punaisen liikkeen kantava voima. Olla antautumatta markkinavoimien orjaksi vaan valjastaa markkinat tuottamaan koko kansalle hyvää, ei vain hyväosaisille.
Täytyy myöntää että vaalitenttejä ei ole pahemmin tullut katsottua, paitsi sitä Ylen viimeisestä huutokonserttia. Ja täytyy myöntää että hiukan hävetti demareiden puolesta. Rinteen terä oli kohtuullisen hukassa. Sairauden jäljet näkyivät kasvoilla ja olemuksessa. Sääli. Samoin aina terävä Li oli jotenkin puhti poissa, toisteli jo aikaisemmin sanottuja eikä aivan vakuuttanut. Yllätys oli, että jäin kuuntelemaan Essayahin puheita ihan uudella korvalla, hämmästytti terävyydellään. Alta kuultava oikeistolainen ajattelutapa ja persujen peesaus ahdasmielisyydessä kuitenkin lässäytti tunnelmaa...
Mutta palatakseni valinnan vaikeuteen.Vaikeaksi valinnan on tehnyt se, että puolueiden aaterajat ovat liikkuneet vähän joka suuntaan. On sulauduttu yhteen muiden kanssa tai tehty pesäeroa toisiin. On noussut esiin ns. yhden asian puolueita joiden kokonaisosaaminen valtakunnan asioiden hoidossa on joko olematonta tai pelottelua, joka tapauksessa ei kovin uskottavaa. Vanhat puolueet, kuten keput ja kokkarit, ovat niin samanlaisia että eroa ei ole muuta kuin logojen väreissä, ruotsalaiset peesaavat kaikkia kunhan pääsevät takaisin hallitukseen ja demarit ovat häipyneet huonojen johtajavalintojen myötä takavaikuttajiin. Valitse näistä nyt sitten se, jonka vastuulle antaa maan hoito seuraaviksi vuosiksi... Ja valitettavasti, jos suomalaiset niin päättävät, tilanne voi mennä edelleen entistä pahempaan suuntaan... Parempaan suuntaan mennään vain jos puna-vihreä väritys on vallallaan vaalien jälkeen. Sormet ja varpaat ristiin siis :D
Yhden ihmisen ääni kun ei oikeastaan paljon vaaleissa hetkauta, mutta ilman äänen antamista ei ole lupa valittaa. Siksipä sinne vaaliuurnalle täänkin uskollisesti könyän ja luulen, että ääni menee edelleen demarille: satakoon siihen laariin monia muitakin ääniä. Samoin kuin muille viher-vasemmiston edustajille.
Kiitos ja anteeksi :)
Onpahan meinaan ollut vaikeaa. Löytää ehdokasta siis. Meikäläinen, vannoutunut demari, on ollut aivan hukassa kun vaalikoneissa tulee eläinten oikeuksien puoluetta, itsenäisyyspuoluetta, vassaria, vihreää - ei sitä niin tutun turvallista ja nuivan pölyistä demaria. Yllätyksenä ei ole tullut että arvomaailmani sitten vähiten sopii yhteen persujen ym. kanssa - sentään jotain tässä maailmassa on ja pysyy :D
Mihin on hukkunut demarien pöhinä, terä, intohimo, aatteen palo...? Gallupeissa ollaan nippa nappa ensimmäisenä, ja niskaan huohottaa halla-aholaiset. Mikä vaivaa? Hyviä aatteen palon kohteita kun nyt olisi niin maan perusteellisen paljon: vähäosaisten (vanhukset, lapset, vammaiset, työttömät) puolustaminen, ilmastoasioiden kuntoon saattaminen, aktiivimallin kumoaminen ja työttömyyden hoito järkevillä keinoilla, talouden hoito, oman edun tavoittelun lopettaminen - siis se pienen ihmisen puolustaminen, joka on aina ollut punaisen liikkeen kantava voima. Olla antautumatta markkinavoimien orjaksi vaan valjastaa markkinat tuottamaan koko kansalle hyvää, ei vain hyväosaisille.
Täytyy myöntää että vaalitenttejä ei ole pahemmin tullut katsottua, paitsi sitä Ylen viimeisestä huutokonserttia. Ja täytyy myöntää että hiukan hävetti demareiden puolesta. Rinteen terä oli kohtuullisen hukassa. Sairauden jäljet näkyivät kasvoilla ja olemuksessa. Sääli. Samoin aina terävä Li oli jotenkin puhti poissa, toisteli jo aikaisemmin sanottuja eikä aivan vakuuttanut. Yllätys oli, että jäin kuuntelemaan Essayahin puheita ihan uudella korvalla, hämmästytti terävyydellään. Alta kuultava oikeistolainen ajattelutapa ja persujen peesaus ahdasmielisyydessä kuitenkin lässäytti tunnelmaa...
Mutta palatakseni valinnan vaikeuteen.Vaikeaksi valinnan on tehnyt se, että puolueiden aaterajat ovat liikkuneet vähän joka suuntaan. On sulauduttu yhteen muiden kanssa tai tehty pesäeroa toisiin. On noussut esiin ns. yhden asian puolueita joiden kokonaisosaaminen valtakunnan asioiden hoidossa on joko olematonta tai pelottelua, joka tapauksessa ei kovin uskottavaa. Vanhat puolueet, kuten keput ja kokkarit, ovat niin samanlaisia että eroa ei ole muuta kuin logojen väreissä, ruotsalaiset peesaavat kaikkia kunhan pääsevät takaisin hallitukseen ja demarit ovat häipyneet huonojen johtajavalintojen myötä takavaikuttajiin. Valitse näistä nyt sitten se, jonka vastuulle antaa maan hoito seuraaviksi vuosiksi... Ja valitettavasti, jos suomalaiset niin päättävät, tilanne voi mennä edelleen entistä pahempaan suuntaan... Parempaan suuntaan mennään vain jos puna-vihreä väritys on vallallaan vaalien jälkeen. Sormet ja varpaat ristiin siis :D
Yhden ihmisen ääni kun ei oikeastaan paljon vaaleissa hetkauta, mutta ilman äänen antamista ei ole lupa valittaa. Siksipä sinne vaaliuurnalle täänkin uskollisesti könyän ja luulen, että ääni menee edelleen demarille: satakoon siihen laariin monia muitakin ääniä. Samoin kuin muille viher-vasemmiston edustajille.
Kiitos ja anteeksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti